Taloyhtiöt vaihtavat kiihtyvässä tahdissa kaukolämpöä maalämpöön – Asiantuntija: ”Tulee keskimäärin 53-54 prosenttia halvemmaksi”
Julkaistu 16.4.2020 08:00
Maalämpöön siirtyminen voi tuoda taloyhtiöille tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien säästöt vuodessa. Lisäksi se pienentää hiilijalanjälkeä.
Asoy Ylöjärven Nuottakalliossa Laaduntiellä toteutettiin kaukolämmön siirto maalämpöön syyskuussa 2019. Isännöitsijä Toni Niemen mukaan muutos on jo näyttänyt säästävän kustannuksia selvityksen mukaisesti, mutta tarkkoja laskelmia ei ole vielä tehty. Tässä taloyhtiössä on 22 huoneistoa.
Kun taloyhtiö alkaa miettiä lämmitysmuotonsa vaihtoa, syynä on usein raha: Miten kustannukset saataisiin alas?
Osa taloyhtiöistä pohtii rinnalla myös hiilijalanjälkeään eli sitä, miten energiankäytöstä tulisi ympäristöystävällistä.
– Kun vaihdetaan kaukolämmöstä maalämpöön ja otetaan vielä maalämpölaitteistoa pyörittämään mahdollisesti tuulivoimalla tuotettua sähköä, se on jo käytännössä hiilidioksidivapaata lämpöä, sanoo Kiinteistöjuridian isännöitsijä Toni Niemi.
Ne taloyhtiöt, jotka vaihtavat tällä hetkellä lämmitysmuotoaan, ovat käyttäneet aiemmin yleisimmin öljylämmitystä tai kaukolämpöä.
Kun lämmitysmuoto vaihdetaan esimerkiksi maalämpöön, lämmityskulujen säästö on keskimäärin 53-54 prosenttia.
– Asiakkaistamme lähes sata prosenttia on saanut lämmityskuluissa yli 50 prosentin hyödyn, ja parhaimmillaan lähes 75 prosentin. Rahassa puhutaan usein tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien eurojen säästöistä vuodessa riippuen taloyhtiön koosta, sanoo Niemi.
Taloyhtiöt vaihtavat tällä hetkellä lämmitysmuotonsa yleisimmin maalämpöön.
Karkeasti ottaen voisi sanoa, että kun lämmitysmuotoa muutetaan, niin maalämpö on yleisin rivitaloyhtiöissä ja kerrostaloissa vaihdetaan yleisimmin joko maalämpöön tai sen ja poistoilman lämmöntalteenoton yhdistelmään.
”Kannattaa ajatella takaisinmaksuaikaa”
Vaikka lämmitysmuodon vaihto tuo säästöä, vaihtoon pitää aluksi tietysti investoida. Taloyhtiön koosta riippuen kustannukset voivat olla esimerkiksi 40 000 eurosta 400 000 euroon.
Niemi kuitenkin kehottaa miettimään vähemmän jonkin tietyn järjestelmän hintaa, kuin pidemmän aikavälin hyötyjä.
– Kustannus kannattaa ajatella hankkeen takaisinmaksuajan kautta mieluummin kuin rahasummana. Takaisinmaksuaika vaihtelee. Jos lämmitysmuoto vaihdetaan öljylämmöstä maalämpöön, takaisinmaksuaika on yleensä 8-9 vuoden luokkaa ja kaukolämmöstä noin 12 vuotta.
Isännöitsijä Toni Niemi ja maalämpöpumpun laitteistoa. (kuva: Kiinteistöjuridia)
Kulut, tila ja aika
Toni Niemi ei löydä maalämmön käytöstä juurikaan huonoja puolia, vaan lähes yksinomaan hyvää.
Huolto- ja ylläpitokulut ovat hieman suuremmat kuin kaukolämmössä, mutta suunnilleen samalla tasolla öljylämmityksen kanssa.
– Suurin hankaluus maalämpölaitteistossa on laitteiston suurempi tilantarve verrattuna kaukolämpöön, mutta esimerkiksi sisällä olevaan öljysäiliöön verrattuna tilaa tarvitaan suunnilleen saman verran. Toistaiseksi olemme kuitenkin aina pystyneet ratkaisemaan tilatarpeen.
Maalämmön porauksessa sekä kaivuu- ja asennustöissä menee yhteensä noin 4-6 viikkoa.
Kiinnostus ei vähene
Toni Niemen työnantaja on vienyt taloyhtiöiden lämmitysmuodon hankeselvityksiä noin 7 vuoden aikana yli 40 kohteeseen.
– Nytkin meillä on päällä kymmenkunta hanketta, eikä kiinnostus tunnu vähenevän.
Kohteissa tehdään ensin erilaisia selvityksiä ja lasketaan kulut ja katsotaan tarpeet. Näiden perusteella taloyhtiölle mietitään sille parhaiten sopiva lämmitysratkaisu.
Tämän jälkeen hanke kilpailutetaan, ja hankkeelle etsitään urakoitsija ja valvoja.
